ORC Arkisto

Vuonna 1991 perustetaan isännän toimi, kun todetaan ettei homma muuten suju sen kummemmin kuin muillakaan alayhdistyksillä. No, ei se suju vieläkään.

Seuraavaan vuoden vaalikokouksessa nostetaan esille kysymys, ettei ORC:n tyyliin sovi “pelkkä” isäntä. Samalla myös muita titteleitä paranneltiin. Vaalikokouksessa äänestettiin Juomanlaskijan ja Fixerin välillä ja Juomanlaskija sai suuremman suosion.

1993 vaalikokous totesi, että toimihenkilölistalla tarvitsisi tehdä puhdistuksia. Siispä ei kun toimeen, ja mahtavalla äänivyöryllä Trokari voitti jo perinteeksi muodostuvan Juomanlaskija vs. Fixeri äänestyksen.

1994 vaalikokousta ei olisi enää voitu ajatellakkaan ilman perinteistä Trokari vs. Fixeri äänestystä. Joskin tällä kertaa fixseriä ei kukaan edes esittänyt titteliksi. Ehdotuksia tuli lukuisia, ja vaalitapakin kyseenalaistettiin joidenkin epäilyttävien ainesten taholta. Lopputuloksena suoritettiin avoin käsiennostoäänestys, jonka tulos julistettiin salaiseksi vuodenvaihteeseen asti. Tulos julistettiin vuodenvaihteessa ja vuoden 1995 Soppakanuuna vastasi sopan, ja muidenkin liemien, riittävyydestä ORC:n tilaisuuksissa.

Edellisvuoden mallin todettin olleen erinomainen tästä erittäin tärkeästä henkilöasiasta äänestettäessä. Taasen kerran titteliehdotuksia tuli edellisvuosien suosikeista lähtien, ja uusina mukaan mm. purkinavaaja. Tähän lienee osasyyllisenä Kunniarvoisan Soppakanuunan taipumus järjestää muutakin kuin juotavaa… No, perinteitä vaalittiin taasen avoimella käsiennostoäänestyksellä, jonka tulos julistettiin salaiseksi, ja uudenvuodenyönä 95-96 juhlistettiin Juomanahtaajan astumista virkisteiden toimitukseen.

Vuodeksi 97 vaihtui isännän toimen suorittaja. Ja tottakai myös tittelistä äänestettiin. Yllättäen äänestyksessä päädyttiin tasatulokseen, vaikka käytettiin sekä miinus- että plusääniä. Joten puheenjohtajan (, josta oli tuleva seuraavan vuoden isäntä) ääni ratkaisi tulokseksi “kahkon”.

Lähestyttäessä vuotta 98 piti jälleen saada isännälle titteli ja äänestykseen ajauditiin täälikin kertaa. Tosin muotona oli tylsähkö kättennosto äänestys. Jopa trokaria ehdotettiin mutta suositumpi oli frööken, joka sekään ei pärjäänyt suunnattomat äänimassat taakseen saaneelle “ORC:n paramilitaristisiiven vääpelille”.

Vuosituhannen vaihteen kaaosta enteillen perinteisen traditionaalisesta äänestyksestä muodostui normaaliakin sekavampi. Lukuisten keskustelunavausten ja äänestysten jälkeen titteliksi vuodelle 1999 päätyi sopivasti “Farssi”. Äänestystavasta johtuen ei ole varmaa kannattiko sitä kukaan. Koska tittelin vaihto oli raskas prosessi päädyttiin itse viranörkki pitämään entisenä.

Juhlistaakseen pyöreitä vuosia niin yhdistyksen iässä kuin vuosiluvussakin päätti vaalikokous ettei yksi isäntä kesää tee vaan tarvitaan toimikunta. Toimikunta nimettiin perinteikkäästi “Isännän virastoksi” ja siihen nimitettiin kaksi jäsentä. Läsnä olevaa isäntää päätettiin kutsuttavan “vääräksi kädeksi” ja poissa olevaa “oikeaksi kädeksi”. Toiminimikkeistä päätettiin örkkien keskuudessa harvinaisen demokraattisesti käyttäen valitsijamiesvaalia. Valitsijamiehiä valittiin kokonaista kolme kappaletta. Valitsijamiehet täyttivät lupauksensa yli 30% varmuudella. Vaalilihapiirakoiden vaikutuksesta ja mediapelistä riitti keskustelua useiden kuukausien ajaksi.

Hieman epäselvien tapahtumien jälkeen vuoden 2001 isännän titteliksi tuli 'Kukkaislasta'. Alunperin ehdotus oli 'Kukkaislapsi', mutta jostain sairaasta (tai edes hieman epäterveellisestä) syystä kokous päätti titteliksi ensimmäisen. Kokous myös jossain määrin yhteenääneen totesi, että isännälle pitänee hankkia kirkkaan värinen lasta, jossa on kukkia. Tarkoituksena oli, että isäntä pitäisi tätä arvomerkkiään aina päällä, kun oli isännän tehtäviään hoitamassa. Pelolla odotamme näemmekö ikinä tätä hämmentää spektaakkeli isännän kaulasta roikkumassa.

Vuoden 2002 isännäksi oli jälleen hankittu uutta verta, mutta tittelistä ei poloiselle oltu etukäteen mainittu. Erinäisten suhteellisen normaalien ehdotusten jälkeen vaalitavastakaan ei (ihmeellistä kyllä) saatu aikaiseksi epäselvyyttä, valittiin vuoden 2002 isännän titteliksi sopivan mahtipontisen oloinen 'Jägermeister', jonka kirjoitusasusta keskustelua riittikin (ja riittää varmasti vieläkin, kunhan nuo pilkun.. nyplääjät tämän jutun lukevat :)

Tämä yhdistysdemokratian kukkanen eli ORC:n isännän tittelin valinta vuonna 2003 oli demokratian riemukulun ehdoton plöräys — sitten USA:n presidentin vaalien 2001. Titteliksi (ehdokkaita viisi eri) valittiin “Traditionaalinen trokari”, mutta äänestys se vasta olikin hieno.

Alkuun ehdotettiin tuota USA:n menetelmää eli ääniä saa muuttaa, jos käpöttelee äänestyskoppiin, joka sijaitsee Keilaniemessä — ehdotus vedettiin myöhemmin pois. Perinteinen seisomaannousuäänestyskin tuli ehdotetuksi, mutta sitten repesi: Ehdotettiin, että titteleille päätettäisiin edustajat, jotka pelaisivat AH:n klassikkoa Advanced Civilizationia ja pelin voittojärjestyksestä saisi lisä-ääniä itse titteliäänestykseen — AdvCiv pelaaminen vie tunnetusti noin 8-12 tuntia. Lopulta ehdotettiin myöhemmin voittanutta äänestystapaa: Diktatuurista äänestysmenetelmää, jossa DI Sauli Samila päättäisi tittelin! — kolminkertainen Hurraa-huuto yhdistysdemokratialle!

Titteliksi päätettiin täten DI Sauli Samilan päätöksellä “Traditionaalinen trokari”. ORCH2k3 1. kokouksessaa 10.1.2003 totesi, ettei ORC:n isännän ole halukkaita, tosin “Traditionaalisen trokarin apuriksi” on vapaaehtoinen. Vähän niinkuin Lepakkomies ja Robin — ilman Lepakkomiestä.

Viime vuonna isännän sidekick oli, varsinkin ilman isäntää, havaittu oikein hyödylliseksi. Vuodelle 2004 päätettiinkin saman tien valita isännälle myös apuri, ja tokihan tällekin piti saada oma titteli. Ensimmäinen ehdotus, isäntä Greater Peon ja sidekick Lesser Peon, oli ilmeisesti liian looginen tullakseen örkin pääkopasta, joten voittoisaksi ehdotukseksi nousi lopulta isännän titteli Lesser Peon, ja sidekick Greater Peon.

Valinta oli, jos mahdollista, edellisvuotistakin perverssimpi. Lopulta valittiin valintatavan valintatavaksi kolikonheitolla suljettu huutoäänestys. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, puheenjohtajan luovalla tulkinnalla saatiin äänestys aikaan. Tiukka vääntö käsiennostoäänetyksen ja bofferiturnauksen välillä ratkesi — jälleen — kolikonheitolla käsiennoston hyväksi. Ja kun näin yllättäen päädyttiinkin demokraattiseen ratkaisuun, ei voittajasta oikeastaan ollut mitään epäselvyyttä Peonien jyrätessä muut.

Vuodelle 2005 ei löytynyt sidekickiä, mutta valittaessa isännän titteliä törmättiin erikoiseen ongelmaan, kun syksyn 2004 vaalikokous päätti siirtää isännän tittelin valinnan seuraavaan örkkikokoukseen, eli vuosikokoukseen 2005 helmikuussa. Mutta mikä olisikaan isännän titteli ennen kokousta? Vanhojen pöytäkirjojen tutkiminen sai hallituksen tulkitsemaan tilannetta niin, että edellinen toistaiseksi valittu isännän titteli oli vuodelta 2001 - eli Kukkaislasta teki lyhyen mutta sitäkin tyylikkäämmän paluun tammi-helmikuussa 2005.

Isännän titteli loppuvuodeksi valittiin vuosikokouksessa, jossa yritettiin, tällä kertaa tuloksetta, siirtää änestystä jälleen. Valintatavaksi löytyi pitkällisen pohtimisen ja niin sanotun avoimen lappuäänestyksen jälleen yksi kokoustekniikan helmi, jossa ääntenlaskijan purkista nostama noppa ratkaisi tittelin laaditun listan mukaan. Itse titteliksi saatiin Matami, ORC:n ensimmäisen naispuolisen isännän (emännän?) kunniaksi.

Keskellä Age of AoR:ää esitettiin vaalikokouksessa isännän ja apurin titteleiksi 2006 “Musta surma” ja “Paavi”. Ehdotuksen voitto olisi ollut käytännössä varma - millä tahansa reilulla äänestysmenetelmällä.

Onneksi kuuluisa reilusta pelistä kertova sananlasku oli jo tuolloin tiedossa, ja lopputulos ratkaistiin Pertti Krögerin ehdottamalla, sittemmin legendaariseksi nousseella “amerikkalaisella vaalitavalla”.

Tässä menettelyssä nimiehdotusten asettajat solvasivat ensin toisiaan, minkä jälkeen äänestettiin lippuäänestyksellä jossa toiseksi eniten ääniä saanut ehdotus voitti. Ai mikä ehdotus? No, se oli improvisoitu kokouksen esityslistan printtipaperista: isäntä “Untitled” ja apuri “Page 1”.

Keskustelu vuoden 2007 isännän tittelistä venytti saunailtaa niin pitkään, että lopulta valintaprosessi nuketettiin vaatimalla suljettua lippuäänestystä, joka yhdistyslain mukaan pitää tällöin järjestää.

Asiaan saattoi olla osaa alkoholilla ja sillä, että suljetun lippuäänestyksen vaatija oli itse Pekka Miettinen, joka oli esittänyt valintatavaksi kaikkein älyvapaimman idean: annetaan kaikille titteliehdotuksille numerot, ja soitetaan numeropalveluun, josta pyydetään yksi numero. Vaalikokous pelasti 118-duunarin päivän raikuvilla aplodeilla, kun numerolla kolme valittiin isännän ja apurin tittelit “Isäntä” ja “Loinen”.

Vuoden 2008 isännän tittelin valinta tapahtui tällä kertaa tavallista mundaanimmalla tavalla - kaikki on tietysti suhteellista, jossain muussa yhdistyksessä nopanheitosta kokouksessa kerrottaisiin legendaa vielä vuosikymmenien päästäkin. Nopanheittoon päästiin ankaran käsienheiluttelun päätteeksi. Virallisen ääntenlaskijan nopanheiton tulokseksi saatiin kuusi (6) ja näin ollen isännän ja apurin titteleiksi valittiin “Pekka” ja “Pätkä”.

Örkkidiktaattori [Creature - Orc; T: Untap all Orcs] teki paluun syksyn 2008 vaalikokouksessa, jossa tämä pääsi valitsemaan valintatavan yksivaltaisesti. Diktaattorin määräämissä kivi-paperi-sakset -turnajaisissa eri nimiehdotusten esitaistelijat ottivat toisistaan mittaa, kunnes viimeisenä pystyssä oli ehdotusten “Paikalla”, “Tyhjää” ja “Poissa” edustaja. Näin isännän apurikin sai viimein 2009 oman apurin.

Vaalikokoukseen tuotu ihmekone sai hoitaa valinnan vuodelle 2010 - ei kuitenkaan ennen kuin sen kehittäjä, DI Pekka “Cylon” Miettinen oli valittu tehtävää hoitamaan asianmukaisella Battlestar Galactica -pelin kortilla. Jos ei muuta niin ainakin taikaesineellä oli ironian tajua:

isännän, apurin ja apurin apurin titteleiksi saatiin “Pekka”, “Juhani” ja “Miettinen”. Mainittakoon, että nyt ensimmäistä kertaa ORC:n historiassa valittiin jo aiemmin (2008) hyväksi havaittu isännän titteli.

Ehdotuksia oli monia, kuten Kuha, Ansa; Ultra männ(apuri),ei kumpikaan näistä(isäntä) ja Troll, Master Troll. Ehdotuksien valintatavaksi esitettiin perinteistä pizzakuskilta kysymistä ,eräänlaista tuolileikkiä sekä juuson ehdottama eräänlainen kaljanjuontikisa. Näiden ehdotustapojen valintatavoista piti tietenki valita joku ja tähän ehdotettiin myös perinteisiä tapoja kuten suljettu huutoäänestys ja d3, koska näistäkään ei päästy sopuun, niin piti vielä yksi ehdotuskierros käydä, jolloin ainoaksi ehdotukseksi tuli kokouksen puheenjohtajan valinta, kokouksen puheenjohtaja valitsi d3 jonka perusteella juuson ehdotus voitti. Täten jokainen alkuperäisen nimi-idean ehdottaja siis kisasi olutta juomalla, ja kisan voitti juuson ehdotus Troll(isäntä),Master Troll(apuri).

Pitkäaikainen “Pekan” “Juhanin” ja “Miettisen” kannattaja ja puolesta puhuja sai tuta, poissa olevana, varsinaisen jytkyn: toissavuoden tapaan titteleiksi valittiin faktoroitu nimi “Vesa”, “Pekka” ja “ja Palmu”. Kunniaa voittajalle teki myös ratkaiseva äänestystapa: negausäänestys. Siinä jokainen äänestää kolmella negatiivisella äänellä ehdokkaita. Eniten ääniä saanut eli vähinten negatiiviisia ääniä kerännyt ehdokas katsotaan olevan voittaja.

Tämä oli jo kolmas kerta, kun joku isännistä pitää “Pekan” titteliä. Arvo tosin pääsi edellisestä kerrasta alenemaan.